ikebanakalenteri

Riippuvat sillat

2010-05-28T13:46:00.000-07:00

Riippuvat sillat eli kertomus siitä kuinka ikebana-asetelma voi saada alkunsa.

Kauniaisten ikebana-kurssilla 2008 keväällä teimme oppilaideni kanssa asetelman opiston kevätnäyttelyyn. Asetelman paikka valittiin osittain pakon sanelemana, sillä kevätnäyttelyssä eri ryhmät (tiffany, keramiikka, käsityö, maalaus ym) valtaavat opiston tilat ja ikebana asetelmille on todella vaikea löytää sopivaa asetelman saatikka asetelmien vaatimaa tilaa. Tuona keväänä inspiroiduin kerrosten välisestä kuilusta ja arvelin, että sitä ei muut ryhmät tule tarvitsemaan. Niinpä aloinkin kehitellä erilaisia vaihtoehtoja aukon käytölle. Tunnilla aukon ylittävä asetelma sai hyväksynnän ja asetelman jatkokehittely alkoi.

Koska asetelma tulisi rakentumaan aukon ylle, suunnittelussa tuli huomioida, että asetelmaa katsotaan joka suunnalta ja kaiken lisäksi myös sekä alhaalta että ylhäältä. Kun asetelman paikka oli selvillä kuilun ylitykseen valittiin metalliverkko. Ilmapallot kuuluvat kevääseen ja koska niitä oli saatavilla, se oli luonnollinen valinta. Riikalla oli säästössä runsaasti edellissyksyn lyhtykoisoja, joten ne valittiin yksimielisesti asetelmaan väriä tuomaan. Loppu jätettiinkin herran huomaan. Asetelmaan tuli siten lueteltujen lisäksi peikonlehteä, vihreää korallikannukkaa ja oranssia kuitunauhaa oranssin ja vihreän värisille lyhtykoisoille alustaksi.

Toteutuksessa osa asensi verkkoa, osa huolehti ilmapalloista ja osa lyhtykoisoista. Kokonaisuus rakentui palapalalta ja pikkuhiljaa osista muodostui toimiva kokonaisuus.

Asetelman rakentaminen oli haastavaa monellakin tapaa. Yksi haaste oli aukon ylitys materiaalien kera ja toinen yhtä suuri ellei suurempikin oli se että asetelmaa katsottiin monesta eri tasosta ja vinkkelistä. Kokonaisuus oli kuitenkin erittäin onnistunut ja prosessi kaikkien mielestä mielenkiintoinen.

Syksyn 2009 Sogetsun näyttelyssä Tokiossa vallitsevana teemana oli nimenomaan riippuvat asetelmat. Viimeisimmässä Sogetsu-opettajien lehdessä Koka Fukushima (yksi Sogetsun mestariopettajista) kertoi oman näyttelyasetelmansa rakennusvaiheista ja ongelmista. Kirjoituksessa hän mainitsi, että tuo syksyn 2009 näyttely muistutti häntä siitä, että on olemassa paikkoja ikebana-asetelmille joita emme ole vielä huomanneetkaan. Sogetsun moton mukaan ikebanan voi rakentaa milloin tahansa, mihin tahansa ja mistä tahansa.

Keväällä 2008 oppilaani Kauniaisissa toteuttivat tämän teesin sanomaa ja siksi tämä kirjoitus ja nämä kuvat ovat juuri nyt paikallaan. Kurssit jatkuvat syksyllä (kts ed. blogikirjoitus). Tervetuloa mukaan

Kamelianaiset

2010-04-22T12:59:00.000-07:00

Asetelmien tekijät vasemmalta oikealle: Mervi Lipponen, Kaarina Ahla ja Riikka Vitakoski

Huhtikuun viikonlopun ikebana-kurssilla oppilaani valmistautuivat Kauniaisten kansalaisopiston kevätnäyttelyyn ns. seinäasetelmin.

Sogetsun oppikirjassa tehtävä 4-17 on asetelma, jossa tuoreet kasvit asetellaan seinälle erilaisin tekniikoin ja näin aikaan saadaan asetelma ilman maljakkoa. Tuoreiden kasvimateriaalien vedensaanti on kuitenkin varmistettava. Materiaaleiksi voi mysö valita sellaisia materiaaleja, jotka kestävät ilman vettäkin, ainakin jonkin aikaa. Materiaali on silloin kuitenkin valittava niin, että se kuihtuu kauniisti ja näin tämä kuivumisprosessikin on osa taidenautintoa.

Maija Härkönen

Seinäasetelmien materiaaleiksi oli kaikille valittu omenapuun oksia, kamelian lehtioksia ja kukiksi erikokoisia ja vähän erisävyisiä anturiumeja. Materiaalit kiinnitettiin A1 kokoiselle kapalevylle ja lisäksi osana asetelmaa käytettiin metalliverkkoa.

Irma Kahila

Asetelmia valmistui 9 ja onnistunut lopputulos yllätti oppilaanikin. Levyt koottiin Petran toisen kerroksen kaiteelle roikkumaan, joten asetelmia tehdessä tuli huomioida, että niitä katseltiin niin alhaalta ja ylhäältä kuin sivuiltakin. Yksittäisistä asetelmista syntyi näyttävä kokonaisuus. Näyttely on auki vielä tämän viikon: perjantaina klo 09.00-15.00 ja lauantaina ja sunnuntaina klo 12-16.00.

Tuuli Salonen

Tervetuloa Kauniaisten kansalaisopiston kevätnäyttelyyn Petraan Pohjoinen Suotie 5 A.
Ikebana -kurssit jatkuvat Kauniaisissa taas syksyllä seuraavasti
luento/demo torstaina 16.9.2010
viikonloppukurssit 2. - 3.10 ja 20. - 21.11.2010 klo 10-15.00

Asetelman tekijät vasemmalta oikealle: Marja-Liisa Tammivuori, Laila Perasto ja Soile Viitanen

Kuukauden ikebana-asetelma: Limittäin - lomittain

2010-03-25T13:11:00.001-07:00

Materiaalit: kukattomia perhosorkidean varsia ja papukaijatulppaani
Maljakko: vanha Arabian keramiikka maljakko nageire

Asetelman teemana on Sogetsu-oppikirjan tehtävä 3-16 "Intertwining Plant Materials". Tehtävässä voidaan materiaalia punoa, letittää, solmia materiaalista riippuen. Materiaalina voi käyttää lehtiä, oksia ja ruohoja. Punonnoissa ei mielellään käytetä teippiä tai rautalankaa tai muita apuvälineitä ja lopputulos tulisi olla mahdollisimman luonnollinen.

Hanatouro - kukkien ja valon tie

2010-03-21T12:47:00.000-07:00

Maaliskuisen Japanin matkani yksi kohokohdista oli jälleen Kioton "Hanatouro - kukkien ja valon tie". (Edellisen, vuoden 2008 Hanatouron antia saitte lukea 2009 maaliskuun blogista.) Hanatouro on aika tuore tapahtuma, ensimmäinen Hantouro järjestettiin vasta vuonna 2003. Tapahtuman tarkka ajan kohta maaliskuussa vaihtelee vuosittain ja tänä vuonna tapahtuma oli 13. - 22. maaliskuuta.
4,6 kilometrin pituinen reitti kulkee Higashiyaman kaupungin osassa pohjoisesta Shoren temppeliltä Maryama Parkin kautta Kiyomizu-deran temppelille lyhdyin valaistuja kujia myöden. Reitin varrella olevat noin 2400 lyhtyä on tehty joko keramiikasta, bambusta, puusta, kivestä tai metallista. Hantouro -reittiä seuratessa voi samalla myös aistia vanhaa Japania ja melkein nähdä geishat tai samurait astelemassa kapeita kujia ylös Kiyomizu-deran temppelille. Reitillä törmäsimme tänäkin vuonna hääseremoniaansa viettävään Kettu-morsiameen (Kettu on riisin jumalan Inarin sanansaattaja.)
Hanatouroon oleellisena osana kuuluvat isot, valaistut ikebana-asetelmat oli juuri vaihdettu uusiin 18. maaliskuuta. Asetelmia on yhteensä lähes 30 ja ne on tehty Kioton Ikebana yhdistyksen toimesta. Asetelmista kymmenkunta on perinteisiä asetelmia ja ne koristavat reitin varren lyhtykujia. Loput 16, jotka ovat ns. contemporary ikebana asetelmia, on sijoitettu Maryama Parkiin.

Maryama Parkissa on asetelmien ja kuuden Kioton taideteollisen oppilaitoksen oppilaiden valoteoston lisäksi noin 500 bambulyhdyn installaatio. Installaatio on rakennettu puiston poikki kulkevaan virtaan ja lyhtyihin sytytetään elävät kynttilät joka ilta.

Reitin varrella olevat lukuisat temppelit: Yasaka Jinja Shrine, Shoren-in Temple, Chion-in Temple, Entoku-in Temple, Kodai-ji Temple, Hokan-ji Temle ja Kiomizu-dera Temple tarjoavat myös erilaisia elämyksiä iltavalaistuksessaan.

Vastaava tapahtuma järjestetään myös joulukuussa (vuonna 2009 tapahtuma ajoittui 11 - 20.12) ja silloin reitti risteilee Arashiyaman alueella bambumetsiköissä ja pitkin siltoja 5,2 km matkan.

Lisätietoja: http://www.hanatouro.jp/

Kuukauden ikebana-asetelma: Lehti - lehdestä - lehteen

2010-02-05T11:58:00.000-08:00

Materiaalit: peikonlehti, strelizia ja New Zealand Flax
Maljakot: musta ja punainen puukolmio sekä musta keramiikka maljakko

Asetelman olen tehnyt Suomen Sogetsu-ikebana ry:n perinteisessä tammiworkshopissa. Kuukauden asetelmassa oli 3 eri teemaa: useampi maljakko (Sogetsun oppikirjan tehtävä 3-4), suorat ja kaarevat linjat (3-7) ja materiaalina käytetään ainoastaan lehtiä (4-2).

Tammiworkshopin kuvia osoitteessa www.sogetsuikebanafinland.net/47

Alla harjoitelmia erilaisilla lehdillä, muodoilla ja väreillä

Materiaalit: karhunheinä ja oropeana
Maljakko: keramiikka maljakko
Asetelmassa teemana lehtien lisäksi myös kaarevia linjoja Materiaalit: karhunheinä ja strelizia
Maljakko: musta keramiikka maljakko

Materiaalit: aspidistra ja New Zealand Flax

Maljakko: musta keramiikka maljakko

Asetelmassa, jonka teemana on lehdet tulisi Sogetsun mukaan käyttää kahta tai useampaa lehteä. Lehtiä tulee tutkia ja hakea uusia ulottuvuuksia sekä värivaihtoehtoja myös lehtiruodoista, varresta, reunoista ja lehden alapinnalta. Lehtiä voi käsitellä monella eri tavalla esim. repimällä, taivuttamalla ja rullaamalla ja löytää lehdelle luonetta.

Kauniaisten kansalaisopistossa alkavat taas vetämäni ikebanaviikonloput 13. - 14.3. ja 17. - 18.4.2010. Lisätietoja osoitteessa www.sogetsuikebanafinland.net/30 TERVETULOA

Materiaalit: leikatut peikonlehdet ja strelizia
Maljakko: punainen puukolmio

Tiikerin vuosi 2010

2010-02-05T10:44:00.000-08:00

Kiinalainen uusi vuosi vaihtuu talvipäivänseisauksen jälkeisen toisen uuden kuun jälkeen sunnuntaina. Vietämme siis vielä jonkun aikaa Härän vuotta mutta helmikuun 14. päivänä siirrymme Tiikerin vuoteen.

Tiikerin vuosi tuo usein tullessaan mullistuksia. Tiikerin kova vauhti voi sokaista, joten kannattaa harkita kaksi kertaa mieluummin kuin syöksyä suin päin viimeisimpiin villityksiin. Tarkkavaisuutta tarvitaan myös liiketoimissa ja avioliittomarkkinoilla.

Tiikerin vuonna syntyneistä sanotaan, että he ovat villejä, vapaita ja vaikeasti kesytettäviä. He ovat myös humaaneja, synnynnäisiä johtajia ja uudistajia. Tiikeri ihmiset viihtyvät yksin ollessaan nauttien mutta myös seurassa, jolloin tiikerin läsnäoloa ei voi olla huomaamatta. Tiikerin koti on aistikkaasti sisustettu ja se muuttuu koko ajan. Tiikerin kanssa eläminen ei ole koskaan ikävystyttävää.

Liekö tiikerin syytä mutta talvi on tuntunut oikealta talvelta pitkästä aikaa. Vuorenkilven lehtiä lienee turha lumen alta hakea mutta inspiraation lähteitä kyllä luonnosta löytyy.

Kuukauden ikebana-asetelma - MUSTAKAUNEUS

2010-01-22T09:38:00.000-08:00

Materiaalit: Sumi, vihertyvä norjan angervo ja ruusu

Maljakko: puinen musta laakea vati ja viininpunainen sake-kuppi

SUMI - HIILI

Sumi on sekä toiminnallisuutensa että koristeellisuutensa takia noussut suosituksi materiaaliksi tämän päivän Japanissa. Puuhiilen käyttötavat laajenevat kehittyvien teknologioiden myötä.

Kiinasta puuhiilen käyttö raudan sulattajana ja talojen lämmitysmateriaalina levisi Nara -kaudella (710 - 794) Japaniin. Muromachi -kaudella (1336 - 1573) buddhisti munkki Kukai (Kobo Daishi) käytti puuhiiltä teeveden keittoon ja sen jälkeen puuhiilelle käyttötapoja on tullut lukuisia. Eri puulajeista "polttamalla" eri lämpötiloissa saadaan erilaisia hiililaatuja eri käyttötarkoituksiin. Sumia on palvottu kunnianosoituksena tulisija jumalalle Hestialle.

Japanin maaperästä 65 % on metsiä, joten Japani on suurimpia puuhiilen tuottajia ja Japani on myös edelläkävijä puuhiilen käyttötapojen kehittäjänä.

Puuhiiltä käytetään perinteisten käyttötapojen, energialähteen ja polttoaineen, lisäksi mm:

* ilman ja veden raikastamiseen

* shampoossa, saippuassa ja erilaisissa terveystuotteissa

* mineraalina pehmentämään juomia

* kasvualustana

* tarve- ja designesineissä (lautasliinarenkaat, puikkojen pidikkeet, hedelmäkorit ym.)

hiilen laatuluokituksia:

1. bincho-tan (valkoinen hiili)

2. cha-sumi (musta hiili) teeseremoniakäyttöön
3. kiku-zumi (krysanteemi hiili)

4. bincho-tan (ubamegashi-tammi) tuottaa vähän savua ja siksi mm. ravintolakäytössä

lähde: Kateigho -julkaisu 2004

Vuoden vaihteen aika Japanissa

2009-12-20T13:12:00.000-08:00

Kuvassa Kadomatsu, joka on rakennettu Kauniaisten kansalaisopiston ikebana-kurssilla marraskuussa 2009.

Japanissa perinteisesti uuden vuoden valmistelut alkavat jo 13. joulukuuta. Tuona päivänä yang, maskuliininen, positiivinen ilmapiiri on huipussaan. Perheet siivoavat kotinsa, heittävät vuoden aikana kertyneet turhat tavarat pois ja tekevät erilaisia korjauksia kotonaan. Tähän siivoukseen ottavat osaa kaikki perheenjäsenet myös miehet. Jos 13.12 kuitenkin osuu keskelle viikkoa, siivotaan vain kotialttari ja muu siivous siirretään viikonloppuun. Siivouksen jälkeen juodaan seremoniallinen sake. 13. päivänä maksetaan velat ja suoritetaan muutkin rästiin jääneet velvollisuudet.

13. joulukuuta perheen pää katkaisee männyn oksan kadomatsua varten. Kadomatsu rakennetaan männystä ja bambusta (molemmat onnen symboleita) ja se asetetaan oven/portin pieleen tai eteiseen. Kadomatsun koko ei ole tärkeä vaan, että se on paikoillaan, jotta uuden vuoden henki toshigami voi laskeutua paperista taiteltuja portaita tuomaan terveyttä ja hyvinvointia.

21. tai 22. joulukuuta, joka on vuoden lyhin päivä syödään punaisia papuja. Kylpyveteen lisätään tuona päivänä sitruunamehua. (Sitruunat alkavat kypsyä Japanissa marraskuussa.) Sitruuna auttaa pitämään kylmän poissa.

Talven kukkia ovat narsissit leudon tuulen ansiosta. Zuisenji temppelin puutarha Kamakurassa on parhaiten tunnettu narsesseistaan. Myös talvella kukkiva kamelia (yabutsubaki ja yukisubaki) tuo väriä talviseen puutarhaan (kameliat kuvattu Tokiossa ja Kiotossa).

Riisikakut mochi kuuluvat myös uuden vuoden aikaan. Jos ne valmistetaan kotona, ne tehdään joko 25 tai 26. joulukuuta.

H-hetki alkaa uuden vuoden aattona noin tuntia ennen keskiyötä. Buddhalaistemppeleissä soitetaan kelloja 108 kertaa karkottamaan 108 pahaa henkeä pois. 107 lyöntiä rauhoittaa ja 108. siirtää meidät uuteen vuoteen. Kelloja pitäisi soittaa 108 kertaa joka päivä mutta on sovittu että muina paitsi uuden vuoden yönä niitä soitetaan 18 kertaa. Perheet saattavat ottaa uutta vuotta vastaan temppeleissä josta tulessaan kotiin he tuovat mukanaan pyhän kekäleen vuoden ensimmäistä teen keittoa varten.

Vuoden ensimmäinen päivä on perheen päivä ja silloin jaetaan perheissä lahjoja. Perheet vierailevat temppelissä ja pelaavat uuden vuoden pelejä. Illalla nukkumaan mennessä tyynyn alle laitetaan kuva takara-bunesta, jossa hyvän tulevaisuuden seitsemän jumalaa purjehtii.

Vuoden 2. ja 3. päivä on vierailuja varten. Neljäntenä päivää aloitetaan symbolisesti työt, joka tarkoittaa että työpaikalla vieraillaan kimonossa teen juonnissa ja tehdään esimerkiksi vuoden ensimmäiset kalligrafiat.

Vuoden seitsemäntenä päivänä syödään kupillinen riisiä, johon on sekoitettu seitsemän erilaista kevään yrttiä karkottamaan kylmää ja erialisia sairauksia. Nykyään yrtit on ostettava mutta aiemmin, kun käytettiin vanhaa ajanlaskua, päivä osui helmi-maaliskuulle ja yrttejä oli saatavana suoraan luonnosta.

Tähän rituaaliin ja polttamalla kadomatsu ja muut koristeet loppuvat juhlat ja arki alkaa.

lähde: A Japanese Touch for the Seasons, K. Ekiguchi ja R. S. MacCreery

Kuukauden ikebana-asetelma: X-mas

2009-12-14T14:54:00.000-08:00

Materiaalit: Pallokrysanteemin kuivunut sprayattu ranka, harsokukkaa ja vihreä lehti sekä tehovärinä vielä pari washipaperi-arkkia.

Asetelma oli Kauniaisten ikebana-kursilla suoraan mustalle alustalle tehty demo-asetelma. Lisäksi vaatimuksena oli, että asetelmaa katsotaan myös ylhäältä päin (ks alakuva).

Kurssit jatkuvat taas keväällä Kauniaisten kansalaisopistossa (Pohjoine Suotie 5 A) www.kauniainen.fi/kansalaisopisto 13. - 14.3. sekä 17. - 18.4.2010, klo 10.00 - 15.00. TERVETULOA

Rauhaisaa Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2010

Kuukauden ikebana-asetelma - Geisha

2009-11-26T13:34:00.000-08:00

Materiaalit: Paperi, omenapuun oksa ja vihreä lehti

Kauniaisten kansalaisopiston syksyn viimeisenä kurssiviikonloppuna tehtiin pääasiassa juhla-asetelmia. Viikonloppu huipentui sunnuntaina yhteistyönä tehtyyn toista metriä korkeaan kadomatsuun (japanilainen uuden vuoden koriste), joka pystytettiin opiston sisääntuloeteiseen.

Näiden töiden lisäksi annoin oppilailleni yllätystehtävän ja sitä varten jokainen sai Gloria-lehden. Lehteä tai sivuja tuli käyttää asetelman päämateriaalina muita rajoitteita ei ollut.

Sunnuntaina nähtiinkin monta tapaa käyttää paperia. Gloria oli revitty, leikelty, taiteltu vekattu ja rytätty, haettu värisävyjä ja kuvia sekä muotoja. Toiset käyttivät lehteä kokonaisena, maljakkona. Kaikista tuli mielenkiintoisia ikebana-asetelmia, jotka antoivat lehdelle uuden elämän.

Kuvan demoasetelmaani varten revin lehdestä tummia sinisiä ja vihreitä sivuja sekä heleän lilasävyisen sivun. Laskostin sivut ja taitoin ne viuhkaksi. Kokosin viuhkat omenapuun oksaan rykelmäksi, joka näyttää kimonolta kaikkine kerroksineen ja laskoksineen. Lisänä on muutama vihreä pitkulainen lehti ja geisha on valmis illan esitykseen.

Paju - yanagi

2009-11-18T14:37:00.000-08:00

Paju - yanagi marraskuun kasvi kasvaa pohjoisella pallonpuoliskolla ja salix-lajeja on noin 450 erilaista. Pajut ovat "uskottomia" ja voivat risteytyä helposti keskenään, joten tunnistaminen voi olla vaikeaakin. Paju voi olla puu, pensas tai varpu ja sen koko voi vaihdella 10 senttimetristä 20 metriin, joskin suurin osa on 1-5 metrisiä.

halava, salava, piilipaju,

valkopaju, kapealehtipaju,

lettopaju, koripaju,

riippapaju, kujapaju,

verkkolehtipaju,

vaivaispaju, tunturipaju,

kiiltopaju, hopeapaju,

villapaju, outapaju,

jokipaju, virpapaju,

ahopaju, hanhenpaju,

kalvaspaju, talvikkipaju,

riippakelapaju, raita
napapaju, vannepaju,
korallipaju, kissapaju,
mesipaju, panapaju,

kääpiöpunanpaju,

riippapunapaju,

härmäpaju,

riippahuurrepaju

- suomaisia pajulajeja

asetelmakuva otettu marraskuun Sogetsu näyttelystä Tokiosta

Paju on erittäin käyttökelpoinen materiaali ikebana-asetelmissa monimuotoisuutensa vuoksi. Pajua voidaan taivuttaa, rullata, punoa, solmia, keriä ja olenpa nähnyt asetelman, jossa pajusta oli käytetty vain valkoiset pajunkissat. Yleensä oksat ovat joko lehdettömiä (riippapajun pieniä lehtiä lukuunottamatta) tai niissä on pajunkissat mukana.

Paju on vihreä;
kukat ovat punaisia.

Kukka ei ole punainen,

eikä paju vihreä

zen-lausuma

Bambun tie maljakoksi ja ikebana-asetelmaksi

2009-10-17T00:52:00.000-07:00

Suomen sogetsu-ikebana järjesti jäsenilleen sunnuntaina 11.10.2009 workshopin, jossa saattoi hyödyntää kesällä tehtyjä bambumaljakoita.

Osallistujia oli ohjeistettu käyttämään päämateriaalina angervon oksia/järviruokoa/siperian iiriksen lehtiä ja/ tai humalaa. Demo asetelmaani varten olin valinnut norjanangervon oksan. Maljakkoni vaati taipuisan oksan, joka lähtee maljakon takaa ja kiertyy kahden aukon kautta maljakon läpi. Taakse lisäsin ruskan värjäämiä pionin lehtiä sekä auringon pilkahduksena keltaisen ruusun.

Workshopista voit lukea Sogetsun sivuilta osoitteesta www.sogetsuikebanafinland.net/45
ja kuvat kuva-albumista osoitteessa www.sogetsuikebanafinland.net/albumi/2009syksyworkshop/suikebanafinland.net/albumi/2009syksyworkshop/

Kesäisen bambuworkshopin innoittamana tein kaksi muutakin bambumaljakkoa. Mustan, josta voi korikiemuran väriä vaihtamalla/lisäämällä saada aina uuden maljakon. Toisessa Osmo Colorin vanhalla vihreällä maalatussa maljakossa lisänä on bambuliuskoja. Maljakot odottavat vielä asetelmiaan.

Bambuworkshopista voit lukea lisää osoitteessa www.sogetsuikebanafinland.net/41
ja kuvat löytyvät osoitteessa www.sogetsuikebanafinland.net/albumi/bambuworkshop2009/

Japaninvaahtera - momiji

2009-10-16T23:52:00.000-07:00

Valkeat kastepisarat

kerääntyvät paljaina tulipunaisille

vaahteranlehdille,

ja katso, punaisia helmiä!

Ikkyu (Tyhjyyden muoto)

Japaninvaahtera - momiji on kukkakalenterin mukaan lokakuun kasvi. Japaninvaahtera (Acer palmatum) kasvaa nopeasti noin 5-15 m korkeaksi ja aikuisena sen muoto muistuttaa kärjellään seisovaa pyramidia. Japaninvaahteran elegantit lehdet ovat 5–10 cm leveitä ja jakautuvat 5–7 sormimaiseen liuskaan. Japaninvaahtera kasvaa luonnonvaraisena Japanissa, Koreassa, Taiwanilla ja Kiinan itäosissa. Japanissa vaahterasta on kehitetty yli 200 eri versiota. Syksyllä vaahteroiden väri vaihtelee verenpunaisesta oranssiin ja keltaiseen, mutta jotkut lajikkeet ovat punalehtisiä myös kesällä.

Syksyn väriloistoa seurataan Japanissa samoin kuin kirsikoiden kukintaa keväällä. Autumn Color Report 2009 Ruska alkaa Hokkaidon saarelta syyskuun puolivälissä ja päättyy Japanin eteläosiin joulukuun alussa. Momiji tarkoittaa itse asiassa syksyn väriloistoa ja koska syksyn värit syntyvät pääosin juuri vaahterasta kutsutaan puuta yleisesti moijiksi kun Japanin vaahteran oikea nimi on kaede. Tokiossa vaahteran ruskavärejä voi ihailla mm. Koishikawa Korakuen tai Rikugien puutarhoisssa marraskuun loppupuolelta alkaen. Kioton alueella marraskuun puolivälin jälkeen Arashiyaman vuorialueella vaahterat ovat näkemisen arvoisia. (Kuvissa Naran vaahteroita)

Ikebana-asetelmissa käytetään vaahteran keltaisia kukkaoksia ja vihreitä oksia mutta useimmin käytetyt syksyn ruskaoksat ovat efektiivisempiä. Japaninvaahtera on myös suosittu bonsai-puuna.

Tässä kotoisat syksyn vaahterat ovat saaneet uuden elämän
"irokeesi"-pöytäkoristeena ja "aurinko"-kranssina

Kuukauden ikebana - Auringonkukka

2009-09-27T14:05:00.000-07:00

Materiaalit: Auringonkukan kukka- ja nuppuoksia
Maljakko: Matala aaltovaasi

Krysanteemi - kiku

2009-09-27T13:50:00.000-07:00

Vuosi vuodelta muistamme krysanteemit
ja nekin meidät. - Shiki

Syyskuun kukka krysanteemi – Kiku - on japanilaisten kansalliskukka. Euroopassa se on ollut suosittu leikkokukka 1700-luvulta asti. Krysanteemi lajikkeita löytyy yli 800.

Jos sakura (kirsikan kukka) on runollisessa mielessä japanilaisten sielu, niin krysanteemi symboloi japanilaisten luonnetta, joka on hiljainen ja vahva mutta samalla myös arvokas/ylevä. Krysanteemi liitetään myös kuolemattomuuteen ja keisariin ja kuusitoista-lehtinen krysanteemi onkin keisarillisen perheen symboli ja sen käyttö muihin tarkoituksiin on kielletty.

Heian kaudella jalosukuiset naiset imeyttivät krysanteemin tuoksun pumpulitukkoon ja saivat näin käyttöönsä vienon parfyymin. Japanissa ruoanlaitossa käytetään erityisesti pientä keltaista krysanteemia mm. tempurassa ja kuuman saken lisukkeena. Kiinassa valkoisista ja keltaisista kukista valmistetaan teetä.

Vähäiseen nuppuun

kätkeytyy krysanteemin

suuri salaisuus. - Bashó

Krysanteemin kukkaa on käytetty paljon aasialaisessa maalaustaiteessa ja erilaisissa koristeluissa ja kirjailuissa.

Väreistä väsyin;

siksi riemuiten palaan

tuon valkoisen luo. - Isshó

Ikebana-kurssit

2009-08-25T00:27:00.000-07:00

Kuvassa asetelmani keväisestä Sogetsun näyttelystä

"maljakkona" ruostunut rautalankakerä ja kukkana kalla

Kauniaisten kansalaisopistossa alkavat vetämäni perinteiset ikebana-viikonloput 26. - 27. syyskuuta ja 21. - 22. marraskuuta, klo 10.00 - 15.00

Kurssi on tarkoitettu sekä vasta-alkajille että jo pidemmälle ehtineille.

Viikonlopun aikana perehdytään japanilaiseen kukkienasettelu-taiteeseen Sogetsu-koulukunnan oppikirjojen mukaan ja tehdään ennakkoluulottomia syksyisiä asetelmia yksilö- ja ryhmätöinä. Kuvia viime kevään aikana kurssilla tehdyistä töistä löydät huhtikuun kohdalta "Värikästä kevään odotusta" -blogista

Kurssin tavoitteena on perusteiden lisäksi oppia käyttämään omaa luovuutta, etsiä kauneutta /eettisiä elämyksiä ja kehittää värisilmää ja muotokieltä.

Mukaan voi varata ensimmäiselle kerralle tasapohjaisen laakean vadin, kukkasiilin ja oksasakset lisäksi mm. koristepensaiden oksia, isokokoisia lehtiä (esim. vuorenkilpi) ja leikkokukkia.

Asetelmia syntyy noin 2-3 /päivä. Mikäli sinulta ei löydy noita lueteltuja tarvikkeita, se ei ole suinkaan este sillä minulta löytyy ylimääräisiä tarvikkeita, varsinkin jos ilmoitat siitä etukäteen. (elizabeth.asikainen(at)luukku.com)

Kurssiohjelma:
www.hellewi.fi/kauniainen/opinto-ohjelma/index.htm / muut taide- ja taitoaineet

Kurssipaikka:
Kauniaisten Kansalaisopiston toimitila Petra, Pohjoinen Suotie 5 A, Kauniainen

Ilmoittautuminen:
www.kauniainen.fi/palvelut_ja_lomakkeet/koulutus_ja_opiskelu/kansalaisopisto/ilmoittautuminen

Taiteiden yö

2009-08-24T23:20:00.000-07:00

Taiteiden yö -tapahtumaan Helsingin Talvipuutarhaan osallistui myös Helsinki Chapter of Ikebana International ry töillään. Näyttely oli pystyssä 21. - 23.8.2009.

Kuva 1. Maljakkona olen käyttänyt isoa bambuista "teevispilää" ja materiaaleina palmun lehvää valkoisen kukan kera.

Kuva 2. Maljakkona käytin Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n keramiikkaryhmäläisten valmistamaa maljakkoa sekä puutarhan omia tuotteita kaktusta ja kannaa.

Kuukauden ikebana: Syksyn satoa

2009-08-24T13:05:00.000-07:00

Materiaalit: Lapin mänty, mustikka

Maljakko: Aalto-vaasi

Elokuun ikebana on tällä kertaa luojan luoma luonnon muovaama mänty. Suomen Lapissa kuvatut männyt ovat mielestäni hyvin "ikebanamaisia".

Männyn on kerrottu syntyneen Jeesuksen verestä, Maarian maidosta. Perinteessä honkaa pidetään hyvänä puuna ja haltijana hongatarta. Hongatar on ollut myös hongistossa syntyneen karhun kasvattaja. Karhun jälkiä nähtiin myös näillä kuvausretkillä Lapin kairassa.

Kuukauden ikebana: Vesi

2009-08-11T13:49:00.000-07:00

Maljakko: 2 lasivaasia

Materiaalit: Ulpukan varsia ja nuppu ja vesi

Heinäkuun asetelmana on vesiasetelma (Sogetsun oppikirja 4/12). Ison kirkkaan maljakon sisässä on lila vaasi. Molemmissa vaaseissa on vettä ja kasvimateriaalina on käytetty ulpukan varsia. Vesi toistaa, heijastaa ja suurentaa linjoja ja on siksikin haasteellinen elementti. Asetelmaan on pyritty tuomaan kesäinen ja raikas tunnelma, joka tekijälläkin oli virkistävän uintiretken jälkeen.

Puutarhan kuninkaalliset

2009-07-09T11:53:00.001-07:00

Puutarhani kuninkaiksi ja kuningattariksi voisi nimittää kesäkuun kukan pionin lisäksi iirikset ja unikot.

Kuvien iirikset ovat kotoisin Firenzestä joka vuotisilta iirisfestivaaleilta

Kuvissa siperianiiris ja keijuiiris

Iirikset ihastuttavat monimuotoisuudellaan, unikot ovat sekä herkkiä että voimakkaita samanaikaisesti. Pionit puolestaan huumaavat tuoksullaan ja siroudellaan huolimatta kukkien suuresta koosta. Nämä kuninkaalliset ovat inspiroineet valokuvaamaan kukintoja.

Pioni - botan

2009-07-08T13:17:00.000-07:00

Japanilaisen kukkakalenterin mukaan kesäkuu on pionin kuukausi mutta meillä tai ainakin minun puutarhassani pionin kukinta ajoittuu heinäkuulle lukuunottamatta kuvan 1 puupionia, joka kukki jo kesäkuussa. Muut kuvien pionit ovat juuri nyt kauneimmillaan ja huumaavimmillaan.

Pioni on saanut nimensä Kreikkalaisten jumalien lääkärin Paionin mukaan. Zeus muutti Paionin pioniksi pelastaakseen hänet. Pionia onkin alun alkaen käytetty nimenomaan lääketieteellisiin tarkoituksiin, esim. juurista on valmistettu lääkettä kouristusten hoitoon jne.

Japanissa ennen Meiji kautta buddhalaiset eivät voineet käyttää nelijalkaisten eläinten lihasta puhuttaessa eläimen omaa nimeä, joten villisian viipaloitua lihaa kutsuttiin botaniksi eli pioniksi ja esim. sakura puolestaan tarkoitti hevosen lihaa. Usein edelleenkin villisian lihasta puhuttaessa käytetään botan nimeä.

Paeonia suffruticosa, puupionia kutsutaan Japanissa “Kukkien kuninkaaksi” ja jalopionia Paeonia lactifloraa ”Kukkien pääministeriksi”.

Kiina ja pioni

Kiinassa eli vuosina 626–705 Wu Zetian, joka on valtakunnan ainoa keisarina ollut nainen; hän oli tullut 12-vuotiaana hoviin viidennen arvoasteen jalkavaimoksi. Hallitsijana hän oli hyvä, mutta paremmin kuitenkin muistetaan hänen huikentelevaisuutensa.
Eräänä lumisena talvipäivänä Wu Zetian sai päähänsä antaa määräyksen, että kaikki kukat ovat täydessä kukoistuksessa. Pioni ei totellut ja sai keisarin vihat päälleen. Se karkotettiin hovista. Se joutui Luoyangiin (nykyisin siellä kasvaa yli miljoona pionia), jossa se onnekseen viihtyi erinomaisesti. Siellä se kasvoi kauneimpaan kukoistukseensa, ja siitä tuli Kiinan kansalliskukka (aina vuoteen 1929) ja keisarin kukka ja rikkauden ja kunnian vertauskuva.

http://homepage3.nifty.com/plantsandjapan/page032.html

Kuukauden ikebana: Pyhä Puu

2009-06-17T08:28:00.000-07:00

Materiaalit: Pihlaja ja kalla

Maljakko: Keraamiset korkeat (nageire) maljakot

Poikkeuksellisesti kuukauden ikebana onkin 4 eri asetelmaa, joissa materiaalit kuitenkin ovat samoja: pihlajan "pyhän puun" oksa kukkanupulla ja kukkana kalla. Yhtä lukuunottamatta (kuva 2) pihlajan oksa on sama oksa; maljakko ja käyttötapa on vain muuttunut.

Kuvassa Sogetsun vino asetelma 3. variaatiosta korkeassa maljakossa

Eurooppalaisessa kansanperinteessä pihlajalla on vankka asema pahalta taikuudelta suojelevana kasvina. Monissa tarinoissa velhojen taikasauvoja valmistetaan pihlajasta ja matkoille on varustauduttu pihlajasta veistetyillä piiskoilla ja kepeillä.

Pihlaja on Kalevelassa, Ukko ylijumalan oletetun vaimon, maanjumalattaren Raunin puu. Suomalaiset ovat pitäneet pihlajaa sekä pyhänä että paholaisen puuna. Pihlaja on myös ensimmäinen puu, joka tulee istuttaa uudisrakennuksen piha-alueelle onnea tuomaan ja estämään mahdollisten vesisuonten haitallinen heijastus. Siksi pihlajaa voidaan käyttää varpuna, katsottaessa talon kaivon paikka. Kalevalassa pihlajasta ennustettiin hyvät vuodet, naimaonni ja tulevat sodat.

Pihlajaa on pidetty harkitsevaisuuden ja järkevyyden vertauskuvana ja se on Pohjois-Savon maakuntakasvi, joko sen takia tai siitä huolimatta.

Puulajit suomalaisessa kansanperinteessä:
"Koivupuu Jumalan luoma,
kuusipuu Jumalan luoma,
mäntypuu Jumalan luoma,
kaikki puut Jumalan luomat.
Pihlaja pirun tekemä,
haapa Hiien huoripoika,
leppä lemmeksen tekemä.
Jos lehtipuu pahan tekköö,
Havupuu parantelee;
Jos havupuu pahan tekköö,
Lehtipuu parantelevi;
Jos tyvipuol pahan tekköi,
Niin latvapuol parantelee;
Jos latvapuol pahan tekköi,
Niin tyvipuol parantelee."

(Suomen kansan vanhat runot VIII, 3:365.)

Lisätietoja pihlajasta mm. osoitteesta www.puuproffa.fi/arkisto/pihlaja.php

Kuukauden ikebana: Iiris - poikien kukka

2009-05-10T13:03:00.000-07:00

Materiaalit: iiris

Maljakko: musta matala keraaminen maljakko

Kuukauden asetelma on tällä kertaa Sogetsu-koulukunnan mukainen peruspystyasetelma tehtynä matalaan moribana-maljakkoon. Tämä asetelmamalli on se, mistä kaikki alkaa.

Peruspystyasetelmassa on kolme pääoksaa shin, soe ja hikae, jotka kuvan asetelmassa ovat kaikki kukkia - iiriksiä. Asetelma on ohjeistettu hyvin tarkasti, jotta materiaalit, maljakko ja paikka olisivat sopusoinnussa toisiinsa. Perusasetelmia ja niiden variaatioita hiotaan yhä uudestaan ja uudestaan, jotta silmät ja kädet oppisivat tekemään yhteistyötä. Näiden perusasetelmien omaksumisen jälkeen voidaan siirtyä luovuutta vaativiin vapaa-asetelmiin.

Suomen Sogetsu-ikebana ry:n kevätnäyttely järjestetään Espoon kulttuurikeskuksessa 18. - 20.5.2009. Japaninlainen kukkienasettelu modernina taiteena -näyttelyssä voi tutustua noihin luovuutta vaativiin vapaa-asetelmiin.

Lisätietoja näyttelystä: www.sogetsuikebanafinland.net/3

Poikien päivä – Tango no Sekku Festival – Lasten päivä

2009-05-04T13:49:00.000-07:00

Toukokuun viidentenä vietetään poikien päivää. Juhla on peräisin Kiinasta ja tuolloin oli tarkoitus rauhoittaa pahoja henkiä, kuten tehtiin myös tyttöjen päivänä (3.3). Nykyään perheet juhlivat alle kolmetoista vuotiaiden kasvamista ja kehittymistä.

Samuraivallan ajalta saakka poikien päivän juhlaan ovat kuuluneet sotilaalliset elementit kuten samuraipanssari, kypärät, miekat ja jouset, jotka sijoitetaan juhlan ajaksi tokonomaan.

17. vuosisadalta saakka juhlakoristeisiin ovat kuuluneet samurainuket ja rohkeuden symbolit, karpit. Kerrotaan nimittäin, että karppi on pystynyt uimaan koko matkan maasta taivaaseen asti ja muuttunut sitten lohikäärmeeksi. Näin karppien uskotaan kannustavan poikia rohkeuteen. Vielä tänään etenkin maaseudulla salkoihin nostetaan viides toukokuuta yksi karppi jokaista perheen poikaa kohti ja kaksi isompaa karppia symboloimaan vanhempia.

Vuodesta 1948 toukokuun viidettä on alettu viettää lasten päivänä. Nykyään voivat myös tytöt saada oman karppinsa salkoon hulmuamaan.

Iiris - ayame

2009-05-04T13:24:00.000-07:00

Toukokuun kukka iiris - ayamen (lat. iris) on saanut nimensä kreikkalaisen taruston sateenkaarijumalattaren mukaan. Japanissa iiristä pidetään maskuliinisena kukkana. Iiriksen lehti symboloi viisauden miekkaa, jolla voidaan halkaista oikean todellisuuden edessä oleva illuusion verho. Mielen tulee olla kirkas ja tyyni ennen kuin tätä miekkaa voi käyttää. Iiris symboloi täten isänmaanrakkautta, urhoollisuutta ja voimaa. Islamilaisissa maissa iiris symboloi uskonvapautta.

Koska iiriksen lehdet muistuttavat miekkaa kukka-asetelmissa ei koskaan saa asettaa iiriksen lehtiä siten, että ”miekan terä” on katsojaan päin. Näin tekivät vain samurait, jos taloon oli tulossa vihamies.

Japanilaisten iiristen kauneus on maailmankuulu. Maassa on viljelty iiriksiä jo noin tuhannen vuoden ja jalostustyötäkin on tehty jo satoja vuosia. Iiristen korkeus voi vaihdella 2,5 cm:stä aina 31 cm:iin ja väreisestä löytyvät lähes kaikki sateenkaaren värit. Japaninkurjenmiekalle on tyypillistä erityisen isot noin 20 cm levyiset kukat, joiden muoto on litteä. Värit vaihtelevat valkeasta vaaleanpunertavaan ja sinipunaisen eri sävyihin. Kasvi viihtyy paikalla, joka keväällä ja alkukesällä on veden peittämä ja loppukesällä kuiva. Japaninkurjenmiekkaa hieman pienemmän samettikurjenmiekan kukat ovat syvän tummanvioletinsiniset. Kasvi viihtyy matalassa vedessä ympäri vuoden. Kumpikin laji viihtyy täydessä auringon paisteessa. Japanilaisten puutarhalammikoiden iirikset ovat yleensä joko japaninkurjenmiekkoja (Iris ensata, ent. iris kaempferi/Sweet flag/hanashobu) tai sameettikurjenmiekkoja (Iris laevigata).

Puutarhoissa iirikset istutetaan mielellään perinteisen yatsuhashin eli siksak-sillan viereen. Tokiosta Meiji-shintopyhäkön puistosta löytyy erityinen iirispuutarha, jonka Meiji rakennutti keisarinnaansa varten 1800-luvun lopulla. Puutarhassa on tuhansia iiriksiä yli sadasta eri iirislajista noin puolen kilometrin pituisessa laaksossa. Iirikset muodostavat serpentiinimäisen kukkapuron.

Euroopassa iiris on ollut Firenzen symboli yli 750 vuotta ja ollut kuvattuna mm renessanssiajan Firenzen rahassa. Vuosittain toukokuun 15. palkitaan kaupungissa juhlallisin seremonioin iiris, jonka väri on lähinnä Firenzen lipun verenpunaista. Firenzen lähellä San Polossakin vietetään Iiris festivaalia toukokuun toisella viikolla. Eli jos et pääse Japaniin ihastelemaan iiriksiä niin Italian Toscanassa voit niin tehdä. Suosittelen.

Kuvassa Suomen kosteikkojen keltainen kurjenmiekka, joka muistuttaa lähinnä japanilaista iiristä.

Iirispuistot Tokiossa www.thetokyotraveler.com/tag/horikiri-shobuen/

Värikästä kevään odotusta

2009-04-29T13:56:00.001-07:00

Huhtikuu roudan, kirrenkuukausi on vaihtumassa toukokuuksi tuota pikaa. Sinivuokot jatkavat kukintaansa metsässä vielä jonkin aikaa. Lähimetsässä löytyy näitä roudan, kirren kukkia sekä sinisenä että aniliininpunaisena versiona mutta sinivuokkoa löytyy myös valkoisen sävyisenä.

Sinivuokko eli kylmäkukka, vilukukka tai vilukka.

Krookukset ovat puutarhassa jo lakastuneet, mutta kukassa ovat vielä lumikellot, jouluruusut, kevätirikset ja idän sinililjat.

Viikonloppuna oli Kauniaisissa toinen kevään ikebanakursseista ja ohjelmassa oli mm. asetelma, jossa oppilaiden piti käyttää tulevan vapun kunniaksi ilmapalloa.

Riikka Vitakosken ja Irma Kahilan vappuiloittelua Kauniaisista (kuvat Riikka Vitakoski).

Hauskaa Vappua

Purjeet ja Kuut

2009-04-20T01:25:00.000-07:00

Kauniaisten Kansalaisopiston maaliskuun ikebana-viikonloppukurssilla teetätin kaksi työtä, jossa oppilaat saivat käyttöönsä samanlaiset maljakot, ensimmäisessä ns. purjeen valkoisena tai mustana ja toisessa kuumaljakon.

Ensimmäisessä työssä tarkoituksena oli löytää mahdollisimman monta erilaista käyttötapaa tuolle "purje" maljakolle kun muut materiaalit olivatkin vapaavalintaisia. Esimerkkikuvina syntyneistä ikebana-asetelmista ovat paju ja kurkkiva tulppaani, vihreät lehdet ja neilikka, elegance-neilikan nuppu ja maljakon pinnan rikkova juuri sekä mahtipontiset tähdikit.

Toisessa tehtävässä kaikki saivat käyttöönsä kuumaljakon, mutta myös käytettävä materiaali oli määrätty. Materiaaliksi valittiin kuivaa materiaalia, koska asetelman tuli kestää huoltamatta kokonainen kuukausi. Kaikille yhteinen materiaali oli kuivunut rakkolevä ja väriläisikinä käytettiin mitsumataa, kuitukangasta ja kuivattuja/värjättyjä lehtiä sekä lastua. Yksittäisistä ikebana-asetelmista syntyi näin kokonaisuus, joka asetettiin roikkumaan opiston porraskuilun kaiteelle.

Työ on nyt osa opiston kevätnäyttelyä ja näyttelyyn voi vapaasti tutustua 21. - 24.4.2009, kanslian aukioloaikoina sekä la 25.4 ja su 26.4, klo 12-16.

Lisätietoja:
www.kauniainen.fi/palvelut_ja_lomakkeet/koulutus_ja_opiskelu/kansalaisopisto/ajankohtaista

Fuji - wisteria

2009-04-19T03:15:00.000-07:00

Wisteria (lat. Wisteria floribunda) Fuji, huhtikuun kukka, on köynnöskasvi, joka Japanin vuoristoseuduilla kiipeää puiden runkoja pitkin. Vahvarunkoinen köynnös saattaa kasvaa vuoristossa 10 metriä korkeaksi. Wisteria-sukuun kuuluvien köynnösten korkeus voi kuitenkin olla jopa 20 m ja ne saattavat levitä noin 10 metrin alueelle. 10 – 80 cm pitkien kukintojen väri vaihtelee sinipunaisesta, violettiin, vaaleanpunaiseen ja valkoiseen. Wisteria kukkii lehtien aukeamisen aikoihin ja vaikka se onkin huhtikuun kukka, kukinta ajoittuu aikaiseen toukokuuhun.

Japaninkielinen Fuji nimi tulee sukunimestä Fujiwara (= wisteria-pelto). Heian kaudella (794 – 1185) Fujiwaran suvulla oli erittäin suuri vaikutusvalta koko Japanissa. Tämän suvun nimen johdannaisia ovat useat myöhemmin syntyneet sukunimet kuten Fujiki, Fujimoto, Fujita jne.

Wisterian leikattu varsi on käsiteltävä aina ennen käyttöä mm. kastelemalla alkoholiin, jotta oksa ei nuutuisi. Klassisissa seika-tyylisissä asetelmissa wisteriaa käytettiin usein roikkuvassa veneen muotoisessa maljakossa. Nykyään wisteriaa on suurten asetelmien materiaali sen rungon monimuotoisuuden takia.

Kuukauden ikebana: Virvon varvon

2009-04-11T13:41:00.000-07:00

Materiaalit:

Pajunkissat ja anemone

Maljakko:

Moribana-maljakkona Sogetsun puolikuu

Ikebana-asetelman teko valokuvausta varten on tosi työlästä; sen taas kerran havaitsin. Valkuva ei valehtele - eikä anna anteeksi. Kolmenkymmenen kuvan ja melkein yhtä monen korjauksen jälkeen siirryinkin yläilmoihin ja kiusallakin otin kuvan ylhäältä päin. Kumpi parempi?

Hanatoro

2009-03-23T14:37:00.000-07:00

Jotta turisteja saataisiin Kiotoon hiljaisina aikoina erityisesti ennen kirsikankukkien aikaa, on siellä vuodesta 2003 alkaen järjestetty Hanatouro tai Hanatoro -tapahtuma maaliskuussa. Ajankohta vaihtelee vuosittain, tänä vuonna tapahtuma oli 13. - 22.3. (Kuvat viimevuodelta).

”Hanatoro – kukkien ja valon tie” sijoittuu Kiotossa Higashiyaman kaupungin osaan. Alueella on satojen lyhdyin merkitty 4,6 km pitkä reitti kapeita Kioton kujia tapahtumapaikasta toiseen. Lyhdyt sytytetään auringon laskiessa ja sammutetaan noin klo 22. Reitin varrella olevat temppelit ja puutarhat ovat myös näyttävästi valaistuja. Maruyama Parkissa on tuhannen bambulyhdyn installaatio sekä Kioton eri taideteollisten oppilaitosten oppilaiden valoteoksia. Reitin varrella on myös musiikki-, tanssi- ja teatteriesityksiä.

Hanatoro kuuluu myös isot valaistut ikebana-astelmat, jotka koristavat lyhtykujia. Asetelmia tehtäessä on huomioitu valaistus ja asetelmien luonne muuttuu täysin kun niitä katsotaan päivän valossa.

www.hanatouro.jp/

Sakura - kirsikka

2009-03-08T16:18:00.000-07:00

Maaliskuun kukalla kirsikkalla eli sakuralla on monia symbolisia merkityksiä japanilaisessa yhteiskunnassa. Japanilaista kulttuuria ei voi edes ajatella ilman sakuraa. Krysanteemi on japanilaisten kansalliskukka mutta sakuran sanotaan olevan runollisessa mielessä japanilaisten sielu.

Japaninkielinen sana hana merkitsee yleisesti kukkaa. Automaattisesti se kuitenkin yhdistetään kirsikkaan esim. hana-mi tarkoittaa kirsikan kukkien katselujuhlaa.

Japanissa kirsikan kukinta-aika on yleensä maaliskuun lopusta huhtikuulle. Kukinnan etenemisestä ilmoitetaan televisiossa, lehdissä ja nykyään myös netissä. Kukinta-aika on erittäin lyhyt: kolmesta - neljästä päivästä viikkoon sateista ja tuulesta riippuen. Tästä syystä japanilaiset usein vertaavat ihmiselämää kirsikan kukintaan.

Sakuran aikaan japanilaiset kokoontuvat suurin joukoin kirsikkapuiden alle juhlimaan, juomaan sakea, syömään, laulamaan karaokea ja tietysti ihastelemaan kirsikan kukkia. Ihmiset saattavat tehdä ylitöitä varastoon ennen kukinta-aikaa, jotta heillä olisi mahdollisuus hana-min viettoon. Voidaksesi ihastella kirsikan kukkia; saatetaan työpaikalta lähettää toimistoapulainen pitämään varattuna parasta paikkaa, jotta illalla muu väki pääsisi haluamalleen paikalle.

Aiemmin japanilaiset käyttivät kirsikan kukkia uskonnollisissa seremonioissa ennustamiseen. Jos kirsikan kukat näkyivät hyvin kaukaisilta vuorilta oli odotettavissa hyvä vilja- ja riisisato. Tästä syystä sakuraa pidetäänkin riisin henkenä ja se symboloi myös vaurautta.

Kirsikka kasvaa villinä Himalajalla, Kiinassa ja Japanissa. Villejä variaatioita löytyy noin 30 erilaista, mutta kaiken kaikkiaan erilaisia kirsikkalajikkeita on yli 130. Japanilaiset lajikkeet jaetaan 11 päälajikkeeseen, joista villi Yamasakura on vanhin ja kasvaa vuoristoseuduilla. Kirsikkapuun keski-ikä on noin sata vuotta, mutta Gifulta löytyy kirsikkapuu Usuzumi-sakura, joka on istutettu vuonna 478 eli se on jo 1500 vuotta vanha (kuva alla).

Kirsikan kukassa on tavallisesti 5 terälehteä, mutta niiden lisäksi löytyy 10, 20 ja jopa 100 terälehtisiä kukkia. Kukkien väri vaihtelee valkoisesta vaaleanpunaiseen sekä harvinaisempaan kellertäväkukkaiseen kirsikkaan. Kukkien väri saattaa myös vaihtua kukinnan aikana esim. valkoisesta vaaleanpunaiseen. Puun lehdet ilmestyvät ennen kukintaa ja vaihtelevat lajikkeesta riippuen vihreästä ruskeaan myös puun muoto vaihtelee suuresti ja lajikkeita on suorista riippuviin.

Klassisessa ikebanassa kirsikan käytöllä on paljon erilaisia sääntöjä, esim. rikka-tyylissä kirsikka on ainut sallittu kukka. Moderneissa asetelmissa varsinkin kerrattuja kukintoja käytetään massa-asetelmissa ja koska oksat ovat hyvin taipuisia, niistä saa monenlaisia muotoja aikaiseksi.

(Valitettavasti omat kirsikankukka kuvat on otettu dia-aikaan ja olen joutunut turvautumaan nettikuviin tässä osiossa)

Ennustetut kirsikan kukinta-ajat Japanissa 2009 ja linkit parhaimpiin katselupaikkoihin:
Tokio 30.3. – 9.4.; Kioto 1. – 11.4.; Osaka 2. – 11.4.

www.jnto.go.jp/eng/location/regional/tokyo/ueno.html www.jnto.go.jp/eng/location/regional/kyoto/yamashina_daigo.html www.jnto.go.jp/eng/location/regional/osaka/kyobashi_sakuranomiya.html

Hina-matsuri

2009-03-07T12:42:00.000-08:00

Sunnuntaina 8.3 vietetään kansainvälistä naistenpäivää mutta 3.3. Japanissa erityisesti pikku tytöt juhlivat sillä silloin vietettiin Hina-matsuria eli tyttöjen päivää (tai nukkejen päivää). Juhlan tarkoituksena on rukoilla perheen tytöille hyvää terveyttä ja onnellista tulevaisuutta.

Hina-matsuria on vietetty jo Edo-kaudelta (1603 – 1868) saakka. Juhlan kunniaksi otetaan esiin keisarillisten nukkien kokoelma. Nukeilla ei ole tarkoitus leikkiä vaan ne ovat arvokkaita seremoniallisia nukkeja. Nukkeja ostetaan lapselle heti syntymästä saakka, jotta koko nukkekokoelma saataisiin kasaan. Nukkekokoelma koostuu tavallisesti vähintään 15 antiikin aikaisiin silkkisiin asusteisiin puetuista nukeista. Kokoelmaan kuuluu mm. keisari, keisarinna, 2 ministeriä, kolme hovinaista ja 5 musikanttia. Nuket asetellaan punaisella verhotuille viidelle rappuselle/tasanteelle. Kuvan (photo Katja Asikainen) kokoelman hinta 2400 euroa.

Tyttöjen päivän kukka on persikka, joka symboloi onnellista avioliittoa ja naisellisia hyveitä: tyyneyttä, hellyyttä ja rauhallisuutta. Persikan kukinta ajoittuu juuri maaliskuuhun.

Kuukauden ikebana: Papukaija

2009-03-05T12:52:00.000-08:00

Materiaalit:

Omenapuun naavaoksia sekä valkoisia ja vaaleanpunaisia papukaija tulppaaneja

Maljakko:

Heljä Liukko-Sundströmin suunnittelema Lintu-vati

Lumi ja jää

2009-02-28T07:54:00.000-08:00

1. Ikebana asetelmassa maljakkoina jääkuutiot kasvimateriaalina kalla ja vihreä lehti

2. Ikebana asetelmassa keramiikkamaljakossa männyn kera pieniä kalloja ja tulppaaneja

Helmikuu on vaihtumassa maaliskuulle ja kevättä on jo ilmassa. Lunta olemme saaneet vähän enemmän kuin viimevuonna (muistaakseni) ja oikean talven tuntua on saatu kokea.
Talven, lumen ja helmikuussa Japaniin suuntautuneen matkan innoittamana alla muutama huomio talveen ja lumeen liittyen.

Kiinassa kuukin on kuumempi ja tästä voisi jatkaa, että Japanissa lumikin on valkoisempaa. Näin totesimme Hokkaidolle suuntautuneella matkallamme. Matkan tarkoitus oli käydä Sapporon Snow Festivalilla ja Lake Toyalla.

Festivaalilla on pitkät perinteet, sillä nyt oli järjestyksessä jo 60. Snow Festival. Tapahtuma järjestetään joka vuosi helmikuun ensimmäisellä viikolla. Viikon aikana lumiveistoksia on esillä Odori Parkissa ja jääveistoksia Susukino Parkissa sekä muita lumitapahtumia ympäri kaupunkia.

Veistoksia oli kaupunkilaisten tekemistä vähän pienemmistä valtaviin sponsoroiden rahoittamiin lumiveistoksiin. Lumiveistokset esittivät mm japanilaisia linnoja, Disney Worldia, Tokion Olympiakisa toiveita vuodelle 2016. Puistossa oli myös eri maiden joukkueiden lumiveistoskilpailuteokset. Mukana kisassa oli 12 maata mm. Thaimaa, Uusi-Seelanti, Korea, Suomi(kuva) ja Ruotsi. Jääveistokset puolestaan esittivät mm. Santory whisky baaria, maailmanpyörää, merenneitoja, erilaisia kaloja ja lintuja. Mukana oli myös veistos, jonka sisään oli upotettu oikeita kaloja mm pallokala ja rapuja. Eli mukaan mahtui monen moista. Tapahtumassa vierailee vuosittain noin 2 miljoonaa turistia.

Lisää lumiaiheesta Katjan blogissa www.kasikainen.blogspot.com/

Luonnon muovaamia lumiveistoksia ja talventörröttäjiä

Talvisuojaus

Ume-puiden kukintojen lisäksi Tokion puutarhoissa riitti ihasteltavaa. Nyt on erityisesti mainittava mäntyjen lumen painoa vastaan tehdyt talvisuojaukset. Suojausrakennelmat olivat kuin taideteoksia. Suojaukset osoittivat myös sen kunnioituksen mitä japanilaiset osoittavat vanhoja, ainutlaatuisen muotoisia puita kohtaan.

Mänty ja suojausohjeet Koishikawa Korakuen puutarhasta.

Kenrokuen veden päälle kaartuvan männyn suojaus (photo Katja Asikainen)

Ume

2009-02-14T21:42:00.000-08:00

Helmikuu on umen eli japanin luumun / japanin aprikoosin ( Prunus mume) kuukausi. Umen kukinta-aika on helmi-maaliskuu ja silloin vietetäänkin puistoissa ja temppeleissä lukuisia juhlia eli ume matsureja. Ume on myös 3.3. vietettävän tyttöjenpäivän kukka (tyttöjenpäivästä lisää maaliskuun blogissa).

Kuten kirsikastakin umesta on monia erilaisia variaatioita. Kukka on useimmiten 5 terälehtinen ja väri vaihtuu valkoisesta vaaleanpunaisen kautta tumman punaiseen. Useamman kuin 5 terälehden kukinnoista käytetään nimeä yae-ume ja riippuoksaisista nimeä shidare-ume. Päinvastoin kuin kirsikalla niin umen kukilla on huumaava tuoksu. Umen hedelmä on maultaan karvaampi kuin länsimainen luumu tai aprikoosi. Hedelmää on käsiteltävä monin eri tavoin ennen syömistä. Karvaan maun takia hedelmä sopii hyvin esim. pikkelssiin ja mausteeksi, myös luumusta tehty alkoholi on suosittua Japanissa.

Ikebana asetelmissa Muromachi kaudella (1336 – 1603) umea käytettiin ensimmäisenä pääoksana eli shininä. Ume on vanhan kirjallisuuden mukaan ollut nimenomaan männyn ja pajun seuralainen. Umen oksat ovat hyvin taipuisia ja siksi se sopivat hyvin asetelmamateriaaliksi.

Luumupuun kukkia voit Tokiossa ihailla mm. Koishikawa Korakuen Gardenissa (20 erilaista luumupuuta), East Gardens of Imperial Palacen puutarhassa (Hirakawa-mon portin ympäristö) tai Hanegi Parkissa (yli 700 luumupuuta). Tokion ulkopuolisista mainittakoon mm. Kairakuen Garden Mitossa (yli 3000 luumupuuta ja 100 erilaista variaatiota).

(kuvat Tokiosta Koishikawa Korakuen Gardenista ja Imperial Palacesta kuvannut Katja ja Elizabeth Asikainen 12.2.2009)
www.japan-guide.com/e/e3034_003.html
www.japan-guide.com/e/e3018.html
www.japan-guide.com/e/e6201.html

Kuukauden ikebana: Tsuru - kurki

2009-02-01T13:28:00.000-08:00

Materiaalit: harsokukka (kukintoja ja varsia) ja origami-kurkia

Maljakko: 2 sogetsu-maljakkoa

____________________________

Tsuru - kurki

Asetelmaan on taiteltu paperista 5 valkoista kurkea. Kurki symboloi kunnioitusta ja uskollisuutta sekä onnea ja pitkää ikää. Japanissa uskotaan myös siihen, että taittelemalla 1000 kurkea, voi toivoa melkein mitä vain.

Tämän uskomuksen innoittamana Sadako Sasaki, 12-vuotias pikku tyttö, aloitti kurkien taittelun sairastuttuaan leukemiaan Hiroshimaan (6.8.1945) pudotetun atomipommin seurauksena. Sadakon tarkoitus oli taitella 1000 kurkea, jotta hän voisi toivoa parantumista. Toive parantumisesta vaihtui taittelun aikana toiveeseen ikuisesta rauhasta. Hän ennätti taitella 644 kurkea ennen kuin kuoli 25.10.1955. Sadakon luokkakaverit taittelivat loput 356 kurkea, jotta täysi tuhat tulisi valmiiksi.

Kertomus Sadakon kohtalosta ja 1000 kurjesta levisi ympäri maata ja nuorten keräämien varojen turvin Sadakon ja kaikkien atomipommin seurauksena kuolleiden muistoksi pystytettiin patsas Hiroshiman Peace Parkiin 1958. Edelleenkin puistoon tuodaan/lähetetään 1000 kurjen leitä ympäri maailmaa.

Patsas esittää Sadakoa , jonka ylös ojennetuilla käsillä lepää taiteltu kurki - nyt rauhan symbolina.

This is our cry.
This is our prayer.
Peace in the world.

www.hiroshima-is.ac.jp/index.php?id=64
www.city.hiroshima.jp/shimin/heiwa/crane.html

__________

Tammikuun ikebanaosiossa oli vanha linkki ikebanayhdistyksen sivuille, joten tässä uusi linkki

www.ikebanayhdistys.net/

Härän vuosi 2009

2009-01-28T13:01:00.000-08:00

Aasialaisen kalenterin mukaan 26. tammikuuta siirryttiin rotan vuodesta härän vuoteen juhlavin menoin etenkin Kiinassa. Myös Japanissa aasialainen eläinkalenteri on käytössä ja härkää esittävät amuletit otettiin käyttöön heti vuoden vaihteessa niin temppeleissä, yrityksissä kuin kodeissakin.

Vanhan japanilaisen tarun mukaan Buddha kutsui kaikkia maailman eläimiä luokseen. Hän lupasi kaikille lahjan mikäli he osoittaisivat hänelle kunnioitusta saapumalla paikalle. Vain 12 maailman eläimistä saapui ja ne saapuivat alla luetellussa järjestyksessä eli rotta ensin ja sen jälkeen härkä, tiikeri jne. Nämä eläimet saivat lahjaksi oman nimikkovuoden ja vuodet sitä mukaa "perivät" eläimensä ominaisuudet.

Aasialainen kalenteri (kierto 12 vuotta )
rotta (1996)

härkä (1997)
tiikeri (1998)
jänis (1999)
lohikäärme (2000)
käärme (2001)
hevonen (2002)
lammas (2003)
apina (2004)
lintu (2005)
koira (2006)
villisika (2007)
rotta (2008)härkä (2009) jne

Härän vuotta pidetään pohdinnan, sadonkorjuun ja varovaisten päätösten aikana. Härkä (ushi) symboloi työn avulla saatavaa vaurautta, tänä vuonna siis kannattaakin panostaa työhön, jotta saavuttaa tuloksia! Kiinalaisen feng sui -mestarin Raymond Lon mukaan tästä Härän vuodesta tulee maan vuosi, jolloin ihmiset pitävät hengähdystauon ja pohdiskelevat, mitä heidän pitäisi tehdä myrskyisen viime vuoden jälkeen.

Härän vuonna syntynyt henkilö on puolestaan rauhallinen, kärsivällinen ja järjestelmällinen, sekä tietenkin väsymätön työntekijä. Härkiä pidetään luotettavina ja vakaina henkilöinä. He ovat erinomaisia järjestelijöitä. He ovat uskollisia, mutta myös pitkävihaisia jos heidät petetään.

Kuvassa härkää kuvaava amuletti, ema. Ema on temppeleistä saatava puutaulu, johon voi kirjoittaa toiveensa/rukouksensa/toivotuksensa ja jättää sen temppeliin jumalten huomaan.

Matsu - Mänty (honka, petäjä)

2009-01-26T13:34:00.000-08:00

Kuvassa mäntyä Sogetsu Kaikanin uuden vuoden asetelmassa (photo Katja Asikainen)

Mänty, joka on siis kukkakalenterin mukaan tammikuun kasvi, on karujen olosuhteiden ikivihreä puu, joka kestää hyvin kylmää, kuivuutta ja ravinteiden niukkuutta. Neulaset pysyvät puussa 3-5 vuotta. Suomen vanhin mänty on iältään 780 vuotta. Puuta ja sen osia on käytetty vuosien saatossa monin eri tavoin mm. nälkävuosina männyn jälsi- ja nilakerroksesta tehtiin pettujauhoja.

Talvella muun luonnon nukkuessa männyn vehreys ja rungon muodot piirtyvät valkoisia lumihankia vasten ja nämä muodot ovat kirvoittaneet niin runoilijoita kuin taiteilijoitakin.

Japanilaisille mänty symboloi pysyvyyttä ja pitkää ikää, kiinalaisille ystävyyttä.

Yksi Japanin kolmesta maisemallisesti kauneimmasta kohteesta on Ama-no-hashidate Miyazu lahdella. (Kaksi muuta ovat Miyajima Hiroshimassa ja Matsushima Miyagissa.) Ama-no-hashidate - Taivaan silta - on 3,6 kilometriä pitkä noin 8000 männyn peittämä hiekkasärkkä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Amanohashidate

Ikebanassa käytetyimmät männyt ovat Akamatsu (Pinus densiflora) ja Kuro-matsu (Pinus Thunbergii). Siis käytetyimmät Japanissa mutta meillä Suomessa käy yhtä hyvin mänty kuin mänty, joskin kauniita linjoja löytää parhaiten rannikoiden tuulen tuivertamista tai Lapin kitukasvuisista männyistä. Ruusu maskuliinisen männyn kanssa käytettynä tuo asetelmaan tiettyä eleganssia ja herkkyyttä.

Ikebana

2009-01-25T00:51:00.000-08:00

Ikebana (japanilainen kukkienasettelutaide) on perinteinen japanilainen taidemuoto, jonka tuhatvuotiseen historiaan sisältyy lukuisia kehitysvaiheita ja tyylisuuntia. Elinvoimaisena ja uudistuvana taidelajina se on yhteiskunnallisissa muutoksissakin säilyttänyt asemansa japanilaisten suosiossa ja saanut yhä uusia ystäviä ja harrastajia Japanin ulkopuolellakin, näin on käynyt myös Suomessa. Asetelmani ovat 1927 perustetun Sogetsu-koulukunnan oppien mukaisia. Koulukunta on moderneista koulukunnista merkittävin ja länsimaissa tunnetuin. Kuitenkin tämäkin koulukunta korostaa opetuksessa traditionaalisten perusasetelmien oppimista ennen vapaaseen ilmaisuun siirtymistä. Ns. perusasetelmien sommittelussa lähtökohtana ovat kolme pääoksaa: shin, soe ja hikae, jotka symboloivat taivasta, ihmistä ja maata. Paljon muutakin vertauskuvallista asetelmissa voidaan nähdä: kuivunut materiaali viittaa menneisyyteen, nykyisyydestä kertovat vihreät oksat ja aukeavat kukat ja tulevaisuus kätkeytyy kukkien nuppuihin ja oksien silmuihin. Päähuomio Sogetsu-koulukunnassa kiinnitetään kuitenkin linjojen kauneuteen, väreihin, massaan ja tilan käyttöön. Kaikissa asetelmissa ei ole symboliikkaa lainkaan, vaan ne perustuvat tekijänsä mielikuvitukseen niin materiaalin hankinnassa kuin käyttämisessäkin.
www.ikebanahq.org/
www.ikebanayhdistys.net/
www.sogetsu.or.jp/english/hall/index.html
www.sogetsuikebanafinland.net/
Ikebanaa voit opiskella kevään aikana ohjauksessani Kauniaisten kansalaisopistossa. Kurssit 21. - 22.3 ja 25. - 26.4.2009 Lisätietoja www.kauniainen.fi/kansalaisopisto/ Tervetuloa mukaan

Kuukauden ikebana: Lumikuningatar

2009-01-24T04:29:00.000-08:00

Materiaalit:
2 kpl joulunajan jo neulasista karisseita mustaksi sprayattuja havukransseja ja lumen symbolina harsokukkaa

Maljakko:
musta rautamaljakko

_____________________________________________________

Tammikuu

Tammikuu, joka on japanilaisen kukkakalenterin mukaan männyn (matsun) kuukausi on jo miltei lopuillaan ennenkuin saan tämän ikebanablogin julkaistua. Blogin tarkoitus on esitellä joka kuukausi yksi ikebana-asetelma. Ikebana-asetelman lisäksi kirjoittelen luontoon, japanilaiseen kulttuuriin ja elämätapaan liittyvistä asioista eli milloin mistäkin asiaan liittyvästä ja sen vierestä.